Avainsana-arkisto: Julius Valjakka

The Wonder of Fanaticism in Football

Fanittaminen juontaa sanana 1800-luvun Amerikkaan, missä lehdistö alkoi kutsua jenkkifutiksen kannattajia faneiksi. Vuosien saatossa fani on vakiintunut myös suomen kieleen synonyymiksi kannattajalle.

Arsenalin kannattajaksi tunnustautuva Julius Valjakka halusi tutkia jalkapallofaniutta tarkemmin ja teki aiheesta videogradun, The Wonder of Fanaticism in Football.

– Fanius oli laajemmin sellainen aihe, joka mua kiinnosti. Se on mielenkiintoista, että ihmiset voivat sitoutua niin voimakkaasti asiaan, tässä tapauksessa futisjoukkueeseen, joka kuitenkin on niin etäinen asia, miettii Valjakka.

Suomessa on tyypillistä, että omankylän joukkueen lisäksi kannatetaan jotain ulkomaalaista seuraa. Tämä olikin yksi Valjakan mieltä askarruttaneista asioista.

– Yleensä fanittamisen kohteeksi valitaan joku maantieteellisesti lähellä oleva joukkue. Se, miksi ulkomaalaiset joukkueet oli niin merkittävässä määrin fanituksen kohteena kyllä kiinnosti, kertoo Valjakka.

Sattumien kautta kestävään suhteeseen

Julius Valjakan oma suhde Arsenaliin muodostui Dennis Bergkampin kautta, johon Valjakka tykästyi tämän pelatessa Arsenalissa. Usealle fanittamisen kohde muodostuukin sattumalta.

– Ei ole mitään yksittäistä syytä. Monella oli asia niin, ettei ole mitään hienoa tarinaa. Hyvä jos joku edes muisti, mistä se kaikki lähti liikkeelle. Saattoi olla yksittäinen pelaaja, logo tai menestys tiettyyn aikaan. Syyt ovat hyvin moninaisia, selittää Valjakka fanitukseen johtavia syitä.

Vaikka fanituksen kohteet valikoituvatkin usein sattumalta, suhde seuroihin muodostuu hyvinkin tiiviiksi, jopa fanaattiseksi.

– Jos verrataan vaikka yritystuotteisiin joilla on uskolla kannattajia, niin kyllä jalkapallo menee siinä ykköseksi. Se on vähän sen faniuden idea, että pysytään uskollisena tapahtui mitä tahansa, miettii Valjakka.

Osana kannattajakulttuuriin kuuluu myös pettymykset. Oma joukkue ei voi menestyä joka vuosi, joillakin oma suosikkijoukkue ei ole menestynyt koskaan. Tosi fani ei hylkää joukkuettaan heikollakaan hetkellä ja glory hunttereita halveksitaan tosifanien keskuudessa.

– Alussa se fanittaminen lähtee hyvinkin pienestä asiasta liikkeelle. Sen jälkeen faniuteen kuuluu kirjoittaman sääntö, että sitä fanituksen kohdetta ei saa vaihtaa.

Nykyaikana fanittaminen helpompaa

Ennen internetin valtakautta, fanittaminen oli jollain tapaa erilaista. Tuloksia katsottiin teksti-tv:stä, luettiin seuraava päivänä lehdestä tai katsottiin lauantaina Valioliigaa Yleltä. Nykyään on toisin.

– Se (sosiaalinen media) tuo ulottuvuuden, että fani voi saada paremmin äänensä kuuluviin. Ja faneja ehkä myös kohdellaan hieman paremmin. Fanin elämässä se mahdollistaa jokapäiväisen seuraamisen. Kyllä se seuraaminen on paljon helpompaa tänään, analysoi Valjakka.

Faniuden määritelmät eivät ole selviä. Valjakan mukaan on hyvin yksilöllistä, kuka tuntee itsensä faniksi ja kuka ei.

– Haastateltavat määrittelin siten, että heidän itää itse kokea itsensä faniksi. Fanius on niin monimuotoista. Se ei tarkoita, että pitää kuulua faniclubiin tai edes seurata pelejä, päättää Valjakka.

– Aleksi I. Pohjola –